Viha-rakkaussuhde shoppailuun

Olen käynyt vaatekaappiani taas kerran läpi ja päättänyt tehdä muutosta siihen. Tätä ette varmaan tienneet minusta, mutta olen todella laiska shoppailemaan. Olen jo muutaman vuoden pitänyt 30 vaatteen vaatekaappia. Tarkoittaen, että minulla on ollut yhteensä vain 30 vaatetta. 

Tänään vuonna olen tehnyt poikkeuksen ja ylittänyt maagiset 30 vaatetta. Aikaisemmin olen tehnyt siten, että jokaista ostettua vaatetta kohden olen luopunut jostakin toisesta vaatteesta. Näin kaappi on pysynyt järjestyksessä ja jokaiselle päivälle on löytynyt jotakin päälle pantavaa. Nyt olen miettinyt, että luopuisin tästä periaatteesta kokonaan. Elän nyt sellaista elämänvaihetta, että tulee enemmän käytyä ulkona ja matkusteltua ja 30 vaatetta ei valitettavasti meinaa riittää. Kaappiin onki kertynyt muutama ylimääräinen vaatekappale, mutta olen jatkuvasti pulassa kun on lähdettävä jonnekin vähän hienompaan paikkaa. Juhlavia mekkoja ja hameita en omista. 

Shoppailu onkin asia mitä olen joutunut viime aikoina opettelemaan. Nuorempana jaksoin enemmän juosta kaupoissa, mutta nykyään ajatuskin vaatteiden ostelusta saa kämmenet hikoilemaan. Saan välähdyksiä alennusmyyntien ruuhkista, ahtaista sovituskopeista ja kiireisistä myyjistä.

Voiko tällä iällä oppia vielä rakastamaan tätä harrastusta?

Minkälainen suhde teillä on shoppailuun?

Ole hetkessä mukana

He ihanat,

Tämä viikko on ollut hirmuisen kiireinen ja melko vaativa viikko. Yritin tehdä liian monta asiaa ja se kostautui totaalisella väsymyksellä. Ihminen ei pysty määränsä enempää tekemään. 

Luonteeseeni kuuluu täydellisyyden tavoittelu ja joskus se menee liiallisuuksiin. Kello on 22.32 ja vasta nyt tajuan rauhoittua. Tämä on aikamoista hulluutta ja näin ei pitäisi asioiden olla. Olen monta kertaa yrittänyt muistuttaa itseänu siitä miten tärkeätä on olla hetkessä mukana. Pysähtyä hetkeksi ja nauttia nykyisyydestä sen sijaa, että juoksentelee tulevaisuudessa.

Unohdamme niin nopeasti nauttia siitä mitä meillä jo on. 

Ihanat lukijat, älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon. Pysähdy, hengitä, nauti!

Mukavaa viikonloppua.

Alvar Aalto -museo

Sisustusblogin kautta olen tutustunut erilaisiin sisustusratkaisuihin ja oppinut arvostamaan omaa makuani poikkeavaa sisustustyyliä. Muutama vuosi sitten en olisi ikinä kuvitellut haaveilevani esimerkiksi suomalaisesta design tuotteista. Nyt kotoa löytyy Artekkia, Iittalaa ja mitä muuta.

Kävimme kaksi viikkoa sitten Alvar Aallon museossa ihailemassa suomalaista designiä. Olin hirveän vaikuttunut kaikesta siitä historiasta mitä museolla oli näyttää. Harvoin sitä miettii historiaa tavaroiden takana. Käynti oli hyvin opettavainen. Olen käynnin jälkeen katsellut inspiroivia sisustuskuvia ja pyrkinyt "uudelleen luomaa" omaa tyyliäni. Tyylini tuskin muuttuu radikaalisti, mutta sitä on mukava aina välillä päivittää.

Inspiroivien kuvien katseluun on eräs toinenkin syy, haluan tarjota blogissani teille muutakin katsottavaa kun meidän koti.  

Eteinen kaipaa Artekia

Suuret kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille. Vielä on reilu viikko aikaa osallistua, joten vinkatkaa kavereille ja tutuille.

Täällä tehdään vauhdilla taas sisustussuunnitelmia kotiin. TV- tasoa emme ole vieläkään löytäneet, mutta hitaasti hyvää tulee. Eilen tuijotin eteisen valaisinta ja päätin, että nuo kaksi mitäänsanomatonta valaisinta saavat lähteä jossain vaiheessa vaihtoon.

 Pienen pohdinnan jälkeen päätimme, että parhaiten paikalle sopisi Artekin Golden bell-valaisin. Itse pidän kovastikin valaisimesta, mutta hinta mietityttää hieman. Valaisin on kuitenkin melko hinnakas ja eteinen tarvitsee kaksi. Värikin hieman mietityttää. Itse haluaisin kromisen eteiseen, mies haluaa mustan. Kumpikin käy minulle, mutta pelkään kodistani tulevan liian mustavalkoinen, mikä ei ole ihan sitä mitä haemme.

Mitä mieltä te olette, kumpi väri kävisi? 

Eteisestä löytyy kokonaiskuva postauksessa "Melkein valmis koti"

Tila loppuu kesken

Kyllä vaan, muutosta on jo aika kauan, mutta nurkissa elelee edelleen monenäköisiä laatikoita. Suurena puheenaiheena on tällä hetkellä kahdessa jätesäkissä elävät kengät ja nurkassa lojuvat kenkälaatikot. Sotkuiset pussit häiritsevät kovasti yleisilmettä, mutta en meinaa keksiä ratkaisua tälle ongelmalle. Olen oppinut vain kääntämään katseeni pois huoneeseen astuessani. 

Miksi sitä aina ostaa niin paljon kenkiä vaikka tietää tilan olevan rajallinen. Yritin allkuvuodesta laittaa itseni pienelle ostolakolle, mutta eihän se onnistunut yhtään. Yhden heikon illan jälkeen huomasin kantavani toiset uudet kengät kotiin. "Houston, we have a problem"

Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel sen ratkaisemiseen. Tai niin olen kuullut.

Kartellin ruokapöydän tuolit

Hei, 

Miten teidän viikko on alkanut? Minun viikko alkoi aika kivasti. Työpäivä oli erittäin tuottoisa ja kotiin tullessani pieni Ivy-kissa tuli kehräten ovelle vastaan. Olin ollut jopa niin fiksu, että olin siivonnut aamulla. Oli kiva tulla siistiin kotiin pitkän päivän jälkeen.

Ajattelin esitellä teille meidän nykyiset ruokapöydän tuolit. Meillä on vieläkin kovat pohdinnat siitä, että pidetäänkö me nämä tuolit, vai ostetaanko uudet. Eihän näissä mitään vikaan ole, mutta väri on jotenkin "ei niin kiva". Harmaa väri saa tuolit näyttämään tietyssä valossa hieman epäsiisteiltä ja nykyisen pöydän kanssa nämä eivät sovi ollenkaan.

Kyseessä on siis Kartellin ami ami-tuolit. Pidän kovasti niiden kuvioidusta pinnasta ja minusta on kiva, että tämän mallin tuoleja ei tule joka kodissa vastaan. Itsessäänhän tuolit ovat todella kauniit ja niiden yksityiskohdat pitkälle mietitty. Olen jopa pohtinut, että johtuuko väriongelmat puhtaasti pöytämme väristä ja korjaantuisiko ongelma pöytää vaihtamalla. 

Pöydän kun on helpompi vaihtaa kun neljä tuolia. Pöydän on joka tapauksessa tarkoitus laittaa vaihtoon vielä tämän vuoden puolella. Kävimme pitkät neuvottelut pöydän kohtalosta ja sain hyvien todisteiden valossa neuvottelut läpi. Postauksen "Melkein valmis koti" kuvat toimivat aika hyvinä todisteena. Kuvista näkee ettei pöytä sovi siihen tilaan vaikka kaunis onkin.

Kukkia uuteen kotiin

Mukavaa alkanutta vuotta 2015!

Miten vietitte vuodenvaihdetta? Minä vietin rauhallisessa merkeissä ystävien kanssa. Vuoden ensimmäiset päivät ovat menneet muuton parissa. Vanha yksiö on aika lailla tyhjä. Eilen kävin vielä pakkaamassa viimeiset tavarat ja heittämässä ylimääräiset roskat roskikseen. Huh, kotiin (uuteen kotiin) tullessa olin aivan poikki.

Olinkin kovin ilahtunut kun mies tuli kotiin ison kukkakimpun kanssa. Tämä tyttö meni ihan herkäksi. Meinasi itku tulla. 

Onneksi muutto on kohta kokonaan ohi. Eilen kävin jo ostamassa jotain pientä uuteen kotiin, joka on tällä hetkellä hyvin... HYVIN keskeneräinen.

Digitaalinen kirjasto

Kirjahylly, mikä se on?

Olen kirjahullu, enkä omista kirjoja. Kaksi vuotta sitten tein päätöksen luopua kaikista kirjoistani. Myin melkein kaikki kirjani pois ja ostin tilalle ipadin.

Kirjoista lähtevien pölyjen siivoaminen oli vastenmielistä. Muuttaminen oli vaikeaa ja tunsin hukkuvani jatkuvien kirjamassojen alle. Halusin vähentää tavaroiden määrää radikaalisti. Minulta meni noin kaksi vuotta ostaa jokainen omistamani kirja digitaalisena ja nyt ipadilläni on monta sataa kirjaa. Aina jännittävistä romaneista, upeisiin ruoka, muoti- ja sisustuskirjoihin.

Rakastan ajatusta, että minulla on kirjastoni mukana päivittäin, mukavasti laukussani. Voin sukeltaa kirjastooni missä tahansa, milloin tahansa ja aloittaa lukemaan.

Satunnaisesti kun ikävä todellisia kirjoja ja niiden tuoksua iskee, marssin kirjastoon ja lainaan hetkeksi haluamani. Palautuspäivään mennessä ikävä on ohi ja kirja on takaisin kirjastossa tai pölyttämässä jonkun toisen kotia.

Kuvista voittekin päätellä, että ole scifi ja fantasiakirjojen suuri kuluttaja. Sydämessäni asuu aina ja ikuisesti pieni nörtti.

Vaatimaton lahjalista

Hei ihanat,

Mitä ostaa lahjaksi henkilölle, joka ei toivo mitään? Aiheutan sukulaisilleni vuosittain päänsärkyä joululahjoista. En koskaan keksi mitään haluttavaa. Oikeastaan keksin paljonkin haluttavaa, mutta en halua ihmisten ostelevan minulle kalliita lahjoja. Viime vuonna jaoin blogissani muutamia vinkkejä säästeliääseen jouluun. Tänään jouluna meinasin seurata omia neuvojani.

Mielestäni ajatus on lahjassa tärkeintä. Rakkaudella annettu euron koru on miljoona kertaa arvokkaampi kun kallis lahja ilman tunteita. Itselleni ostelen sitten kaikenlaista enemmän tai vähemmän tarpeellista. ;)

Olen myös vuosittain ostanut itselleni joululahjan. Viime vuonna ostin ihanan korun itselleni. Tänään vuonna haluan ostaa itselleni kolme asiaa, tehokosteuttajan, ihanan tuoksuisen hajuveden ja kellon. 

Mitä sinä haluat joululahjaksi?

Kaikenkarvaiset kaverit

Olen jo kahden vuoden ajan harkinnut eläimen ottamista kotiin. Minulla oli muutamia vuosia sitten ihana kissa, joka valitettavasti menehtyi synnynnäiseen sydänvikaan. Jotenkin en ole raaskinut heittää mitään hänen tarvikkeitaan pois. Pohdin jatkuvasti eläimen hankkimista kotiin. Eniten haluaisin koiran tai kissan tai miksi ei molemmat.

Pohdin kovasti, että onko se moraalisesti oikein hankkia koira tähän pieneen kotiin ja vielä sinkkuna. En missään tapauksessa halua antaa koiran istua yksin pienessä yksiössä montaa tuntia sillä aikaa kun minä olen töissä. 

Te koiraa omistavat sinkut tai pienissä asunnoissa asuvat, miten olette järjestäneet kaiken? Haluan kuulla tarinoita, ideoita, kaiken.